Sydney - loput päivät

Maria on kirjoitellut blogiinsa jo ilmeisen kattavan kertomuksen meidän tekemisistä Sydneyssä. Kaupunki oli kyllä tosi mukava ja siellä riitti vallan hyvin tekemistä koko viikoksi. Enkä nähnyt siis kuin pienen osan koko maata / mannerta. Mutta mukavaa oli, todella loistava viikko! :)

Puolentoista kuukauden Singaporessa lähinnä aasialaisten keskellä olon jälkeen oli mukava käväistä välillä länsimaassa. Emme erottuneet paikallisista juuri lainkaan ja ihmiset olivat huomattavan suurikokoisempia kuin Singaporessa. Maan kalleus alkuun tietysti puhututti, mutta se shokki taitaa olla suurempi sitten Suomeen palatessa. Ei Australiassa siis ole mitenkään kohtuuttoman kallista, Singaporessa eläminen on vain aika halpaa.

Jatkan nyt siitä, mihin edellinen postaus jäi: Sydneyn satamassa kävi siis kaksi suurta laivaa: Queen Mary 2 ja Queen Elisabeth 2, joista em. oli niin suuri, ettei se mahtunut normaaliin ristelijälaituriin. Wikipedian mukaan sen on maailman toiseksi suurin ristelijä; ulkomitoiltaan suurin, mutta vetoisuudeltaan ei niin iso. Maria kävi kämppiksensä Carlan kanssa välillä yliopistolla barbeque-tilaisuudessa ja minä shoppailin sillä aikaa. Illalla käytiin Kings Crossissa, jossa on aika paljon ravintoloita ja baareja sekä katsomassa risteilijöiden kunniaksi järjestetty loistava ilotulitus.

Keskiviikkona lähdettiin Bondi Beachille. Ranta oli siisti, aika täynnä ihmisiä ja hiekka ym. olivat varmaankin aitoja (toisin kuin Singaporen Sentosalla). Meren aallot olivat ihanan isoja ja vesi vaikutti puhtaalta. Nyt olen siis tainnut uida Tyynessämeressäkin (Atlantissa ja Intian valtameressä olen jo uinut). Kauaa ei rannalla viihdytty, kun piti lähteä valmistautumaan illan oppeeraan. Syötiin päivällistä ja mentiin ensin Marian yliopiston järjestämään coctail-tilaisuuteen, jossa oli ilmaista viiniä / olutta sekä naposteltavaa, muttei mitään ohjelmaa.

Sieltä luontevasti Sydneyn oopperataloon katsomaan Sweeney Todd. Se oli englantilainen musikaali trilleri, jota oli todella mukava seurata. Laulusta eikä aina puheestakaan saanut niin selvää, mutta onneksi juonilyhennelmä jaettiin kaikille. Meidän vieressä istui pariskunta Amerikasta, ja miehen vanhemmat olivat aikoinaan muuttaneet sinne Suomesta. Hän siis osasi puhua suomea ja oli vieraillut sukulaistensa luona mm. Kuhmoniemessä. Ooppera oli kyllä hieno kokemus ja juoni sekä loppuratkaisu oli hauska! Ihmettelimme Marian kanssa kovin australialaisten pukeutumista: oopperassa ja coctail-tilaisuudessa oli ihmisiä rantasandaaleissa, farkuissa, T-paidoissa ym. Singaporessa ei tulisi kuulonkaan, koska täällä täytyy miettiä pukeutumista, kun lähtee ostoksille.

Oopperasta liityttiin vielä Marian kavereiden kanssa baarikierrokselle. Mukavaa oli, mutta se loppui yllättävän aikaisin, jo noin yhdeltä. Sinänsä hyvä, koska päästiin kohtalaisen aikaisin torstaina kiertämään taas nähtävyyksiä. Aloitettiin 1800-luvun tyylisestä Vaucluse Housesta, jossa oli asunut suurehko perhe palvelijoineen. Talo ja sen ympäristö oli laitettu todella hienosti. Sitten oli vuorossa valtava St Mary’s Cathedral. Sieltä sitten Darling Harbourissa olevalle Aquariumille. Akvaarium oli todella hieno ja siellä olevat kalat & muut vedenelävät olivat hyvin esillä ja ilmeisen hyvinvoivia. Nähtiin suloinen ja touhukas vesinokkaeläin (se oli pienen kissan kokoinen), haita, kilpikonnia, Nemo-kala, krokotiili, merihevosia (ne on tosi pieniä) ja muita hienoja sekä erilaisia kaloja.

Illan päätteeksi mentiin junalla Harbour Bridgen toiselle puolelle ja käveltiin sillan yli. Se on joka suunnasta aivan valtava! Kävelyreitti oli aidoitettu yli 2 metrin korkeuteen ja aivan ylhäällä oli vielä piikkilankaa; tällä ilmeisesti estetään itsemurhia.

Perjantaina päivällä Marialla oli joitain orientaatiojuttuja, jotka tosin kuulemma olivat aika hyödyttömiä (muista siivota solussa jälkesi ja olla ystävällinen…). Minun turisti-päiväni alkoi Royal National Parkin kartan etsimisellä. Kahdessa paikassa piti käydä, jotta sain kartan paikasta, josta sai kartan. Sitten oopperataloon opastetulle kierrokselle. Meitä opastettavia oli paljon, mutta opas oli taitava ja tilanteet hyviä, joten ryhmän suuri koko ei haitannut. Hän kyseli ryhmältä, että mistä päin olemme kotoisin. Tanskalaisia oli aika paljon, koska oopperatalon arkkitehti oli tanskalainen Jorn Utzon. Kun kerroin olevani Suomesta, hän ”ilahtui” ja kertoi suomalaisen Eero Saarisen poimineen voittajasuunnitelman jo hylättyjen suunnitelmien pinosta. Oopperatalossa on iso oopperasali, vielä isompi konserttisali sekä ainakin kaksi pienempää näyttämöä. Siellä voi kerrallaan olla jopa 5000 ihmistä.

Turistikierros jatkui Australia Museumiin. Siellä oli varsin kiinnostava näyttely aboriginaaleista, heidän kulttuuristaan sekä eurooppalaisten tulosta. Fakta, jota en aiemmin tiennyt, oli se, että alkuasukkaita on yritetty sopeuttaa eurooppalaisiksi ottamalla lapset kasvatettaviksi. Lapset on siis pienenä otettu pois yhteisöstä orpokoteihin tai valkoisiin perheisiin. Ja heidän haluttiin näyttävän valkoisilta ja käyttäytyvän kuten valkoiset. Ei varmaan liene vaikea arvata, ettei se oikein toiminut.

Shoppailin vielä tovin, kävin hakemassa sen kartan ja sitten näin Marian yliopistolla. Illalla mentiin Darling Harbouriin istumaan iltaa hollantilaisen Carlan ja amerikkalaisen Dennisen kanssa.

Lauantaiaamuna aikaisin ylös ja matkaan kohti Royal National Parkia. Jouduimme odottelemaan junaa noin puoli tuntia ja junamatka kesti vähän vajaa tunnin. Juna-asemalta jouduimme kävelemään noin neljä kilometriä puiston Visitor’s centeriin ja pyörävuokraamoon, koska suoraa bussilinjaa puistoon ei mene. Vuokrasimme hyvät maastopyörät ja lähdimme pyöräilemään joenvartta pitkin menevää reittiä. Autoteille ei kuulemma kannattaisi mennä, koska ne ovat mäkisiä ja autot ajavat kovaa.

Olimme siis kansallispuistossa, jossa maisemien kannalta ehdottomasti paras liikkumisväline olisi ollut auto. Sen lisäksi puistoon pääseminen muutoin kuin autolla oli vähän turhan vaikeaa. Emme siis päässeet pyörillä näkemään rannikkoa, koska olisi ollut liian vaarallista pyöräillä siellä. Pyöräreitti oli kuitenkin kaunis, rauhallinen ja ihan riittävän mäkinen. Pysähdyimme välillä ottamaan kuvia, syömään eväitä ja katselemaan maisemia. Samaa reittiä takaisin ja pyörät palautettuamme lähdimme kävelemään takaisin juna-asemalle. Melkein alkoi satamaan vettä, ukkonen oli todella lähellä ja junakin tietysti lähti juuri muutamaa minuuttia aiemmin. 8 kilometrin kävelyn ja 20 kilometrin pyöräilyn jälkeen oli kuitenkin mukava olo!

Viimeinen iltani Sydneyssä: menimme Circular Quaylle ravintolaan syömään, tarjosin illallisen Marialle, joka oli pitänyt minusta vallan hyvää huolta. Maisema oli hieno, eikä paikka ollut mitenkään kovin kallis. Jälkiruokajäätelöt ostimme viereisestä ravintolasta, Maria tarjosi ne. Marian kämppis, Tim, valvotti meitä hieman hauskoilla jutuillaan illan kohelluksista, joten nukuimme sunnuntaina aika pitkään. Silloin enää aamupala, pakkaaminen ja siivoaminen sekä lähtö.

Lento Singaporeen meni vallan mukavasti, perillä onnellisesti ja väsyneenä olin sunnuntaina puolenyön maissa. Tänään maanantaina on ollut vähän koulua, paljon partiota, pyykin pesua, siivousta, Girtelin tapaamista ja blogin kirjoittamista. Paljon jäi nyt yksityiskohtia kirjoittamatta, mutta se veisi niin paljon aikaa. Marian blogissa taitaa olla hieman tarkempi kertomus viikostamme. Loistava viikko, kiitos Marialle!